Tässä niitä taas on – meheviä sokeriherneitä täynnänsä herkkuja: retiisiä, maitojuustoa, yrttejä ja villivihanneksia.

mutta mikäs tuo lituskainen ja makea herkku, sokeriherne, oikein sitten onkaan… ajallistetaanpa hieman tätä kotoista hernettä peilaamalla historiaan:

No, historiasta kerrotaan hernelöytöjä olevan Lähi-Idästä jopa 7500 vuotta ekr – mutta miksi ihmeessä mennä merta edemmäs kalaan, sillä Suomessa hernettä on viljelty jo esihistoriallisella ajalla. Ja se puolestaan tarkoittaa jääkauden jälkeistä metsästäjä-keräilijä-kivikautta. Vuosilukuina tarkastellen jääkaudenjälkeinen Suomen asuttamisen jakso, eli mesoliittinen jakso, ajoittuu vuosille 9000 – 7500 ekr.

Mesoliittisella kivikautena työkalut kehittyi; kehitettiin kirvekset, viljely ja asumuksiin tuli jopa sokkelit, eli enää ei niin paljon vaellettu kuin aimmin. Mitä vielä…no kalaverkot ja kankaankudonta. Liikkuminen helpottui – liikuttiin myös apuvälineitä käyttäen: vesiteitse venheillä, talvisin suksilla ja reellä koirien vetämänä.

Myös kaupankäynti oli ahkeraa…Että sellaista hulinaa ja vilskettä oli kansainvälistä kauppaa käyvällä suomenniemellä, kun samaan aikaan toisaalla eli Kaksoisvirtojen maassa ”keksitään” maanviljely noin 8000 ekr. Mutta sen alueen kulttuurin kukkaanpuhkeamista saatiin odottaa, sillä Niilin rannoilla alettiin viljellä maata ja sinne syntyi alueen toinen napa Esidynastinen Egypti, vasta noin 5200–3000 ekr, ja muistammehan, että pyramideja alettiin rakentaa vasta noin 3000-2650 ekr.

Takaisin sokerisiin herkkuihin, eli

Sokeriherne on vitamiinipommi joka käytetään ruuanvalmistuksessa kokonaisina. Tuoreet sokeriheneet ovat hyviä sellaisenaan, niitä voidaan käyttää myös salaatteihin, keittoihin, lämpimiin ruokiin ja niitä voidaan keittää lisäkkeeksi.

Sokeriherne on vitamiinipommi joka käytetään ruuanvalmistuksessa kokonaisina. Tuoreet sokeriheneet ovat hyviä sellaisenaan, niitä voidaan käyttää myös salaatteihin, keittoihin, lämpimiin ruokiin ja niitä voidaan keittää lisäkkeeksi.

TÄYTETYT SOKERIHERNEET

– ei voi mitään, näistä herneenpaloista kun vaan tulee mieleen pikku tinasotilaat – joten ”soitellen sotaan” sopii hyvin tämän illan musiikilliseen teemaan.

Ehdotan näitä tarjottavaksi alkupalana, tosin täytetyt sokeriherneet on liian hyviä kestääkseen tarjoilulautasella muutamaa minuuttia pidempään, joten yksi vaihtoehto estää kokin turhautumista on antaa ruokailijoille oma kasa esikäsiteltyjä herkkuherneitä ja täytettä, näin jokainen saa toteuttaa oman makukombon.

• n 300 g sokeriherneen palkoja
• 2 l vettä• 1 rkl suolaa
• 1 dl maitojuustoa, ranskankermaa tai smetanaa
• 1 dl täytteitä valintasi mukaan; villivihanneksia, yrttejä, savukalaa, rapua jne
• 1 rkl sitruunamehua
• 2 dl retiisejä

Laita vesi kiehumaan lisää suola. Putsaa ja huuhtele sokeriherneet ja laita 2 minuutiksi kiehuvaan veteen.

Nosta ryöpätyt sokeriherneet reikäkauhalla jääkylmään veteen, anna olla muutama minuutti.Huuhtele täytteeseen tulevat villivihannekset ja yrtit, pilko hyvin pieneksi ja lisää maitojuustoon (tai ranskankermaan tai smetanaan) Murskaa savukala tai ravut ja lisää täytteen joukkoon, purista sekaan vielä sitruunamehua ja nakkaa hippunen mustapippuria ja suolaa mukaan. Sekoita hyvin.

Koostumuksen tulisi olla aika hienorakeista, että täytteen saa kivuttomasti sokeriherneen sisään. Nosta sokeriherneet vedestä ja levitä pyyheliinalle valumaan. Pese hyvin retiisit ja viipaloi mandoliinilla tai kuorijalla ohuiksi viipaleiksi, pirskottele hieman sitruunamehua päälle.

Ota sokeriherneet yksitellen leikkuulaudalle ja leikkaa hyvin terävällaä veitsenkärjellä palon ulkokaaresta n0,5-1mm pois, jotta palko aukeaa. Avaa palkoa tylsemmällä veisellä ja laita varovasti täytettä sisään. Älä laita liikaa, ettei palko repsahda sananapuolelta auki. Sujuta vielä kaksi retiisisiivua palkoon, ja asettele sokeriherneet riviin kuin pikkusotilaat.

Koristele yrteillä ja halutessasi vielä sitruunaviipaleilla.