Ihania makuja pullistelevan Auringonkukkien sukuun kuuluvan maa-artisokan taival suomimamman keittiöön on ollut pitkä ja muhkurainen. Se juontaa juurensa Perun intiaanien viljelmille, josta mukula kulkeutui ameriikkojen kautta 1500-luvulla Ranskalaisiin keittiöihin ja sieltä muutamassa vuodessa Englantiin. Tuolloin maa-artisokkaa arvostettiin ja sitä käytettiin laajalti erityisesti makeissa ruoissa. Englannista tämä herrojen herkku päätyi nopeasti sitten Suomen Turkuun. Maa-artisokan voittokulku suomalaiskeittiöissä ei ollut kovin pitkä, sillä 1700-luvun loppupuolella yleistynyt potaatin viljely suisti tämän muhkuraisen mutta maukkaan mukulan lähes unholaan. Mutta onneksi tälle syrjinnälle on tulllut stoppi, ja kotomaan kunkku pääsee jälleen osoittamaan sopeutumiskykynsä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lue täältä mitä tuleman pitää, meinaan maa-artisokasta. 

Harvoin käytän vierasperäisiä nimikkeitä suomalaisissa ruuissa. Sillä mikä voikaan kuullostaa naurettavammalta, kuin esimerkiksi perunabowl?
Poikkeus tekee säännön –tässäkin, esimerkiksi sana galette. Sehän käsitykseni mukaan tarkoittaa maalaisrustiikkista piirasta, joka siis tehty suoraan pellille, ja jonka muotoa ei ohjaa tehdasvalmisteinen formu, vaan ruoanlaittajan kädet. Galetelle on vaikea keksiä suomalaista vastinetta – piiras tarkoittaa minun kirjoissa vuoassa paistettua piirakkaa, ja piirakka puolestaan koko pellillistä, kun galette on piirun verran jotain aivan muuta –pyöreähkö muheva ja laiskanpulskea herkku -ei-koko-pellillinen. Siispä galette – kunnes joku ilmoittaa oikean suomalaisen termin.

Sanomattakin on selvää, että tämä galette on arkiruokaa parhaimmillaan, se aivan pullistelee hienoa hienoa maa-artisokkaa, pehmeäksi kuullotettua sipulia, maistuvaa mozzarellaa ja maut terävöittävää napsakka ranskalaista salaatinkastiketta, kyllä – luit oikein. ja todellakin, tätä kannattaa nääs tehdä – käy läpi ohjeen kommervenkit ja näet kuinka äkäsesti se liukenee parempiin suihin.

Englannista tämä herrojen herkku päätyi nopeasti sitten Suomen Turkuun. Maa-artisokan voittokulku suomalaiskeittiöissä ei ollut kovin pitkä, sillä 1700-luvun loppupuolella yleistynyt potaatin viljely suisti tämän muhkuraisen, mutta maukkaan mukulan lähes unholaan. Mutta onneksi tälle syrjinnälle on tulllut stoppi ja kotomaan kunkku pääsee jälleen osoittamaan sopeutumiskykynsä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Maa-artisokkaa galetteen.
Englannista tämä herrojen herkku päätyi nopeasti sitten Suomen Turkuun. Maa-artisokan voittokulku suomalaiskeittiöissä ei ollut kovin pitkä, sillä 1700-luvun loppupuolella yleistynyt potaatin viljely suisti tämän muhkuraisen, mutta maukkaan mukulan lähes unholaan. Mutta onneksi tälle syrjinnälle on tulllut stoppi ja kotomaan kunkku pääsee jälleen osoittamaan sopeutumiskykynsä suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAA-ARTISOKKA GALETTE

pohja

• 80 g voita
• 4 dl sämpyläjauhoa
• 4 dl risenta maissijauhoa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1tl psylliumia
• 1/2 dl kylmää vettä
• 1/2 dl piimää tai kermaviiliä tai ranskankermaa
• Ripaus ruususuolaa
• 2 tl sitruunamehua

Tee murotaikina (pohja):

Pakasta voi, sekoita jauhot, leivinjauhe ja psyllium keskenään. Raasta pakastettu voi  jauhoseokseen ja nypi nopeasti sekaisin.

Yhdistä piimä, vesi, suola ja sitruunamehu. Sekoita taikinaan nopeasti puuhaarukalla.
Kokoa taikina, laita muovipussiin ja painele nopeasti litteähköksi.

Laita taikina jääkaappiin odottamaan.

Täyte

• 3-4 maa-artisokkaa
• Kevätsipulia 2 vartta
• Ilmakuivattua kinkkua 1siivu
• 1 dl mietoa juustoraastetta, esim gouda
• 1/3 osa mozarellajuustosta
• 1 keltuainen
• Tinjamia
• Nokare voita

Vinegrette artisokille

• 1 rkl  oliiviöljyä
• 1 rkl  sinappia
• 2 rkl sitruunamehua
• 1/2 rkl hunajaa
• ripaus pippuria ja tinjamia

Tee täyte:

Raaputa ja huuhtele maa-artisokat puhtaiksi, siivuta heti ja laita sitruunalla maustettuun kylmään veteen odottamaan (estää tummumisen).

Huuhtele kevätsipulit, pilko ja kuullota pannulla voissa, miedolla lämmöllä. Ota levy pois päältä pilko ilmakuivattu kinkku pieniksi paloiksi ja laita sipulien joukkoon. Koska kinkku on hyvin suolaista, mielestäni suolaa ei tarvitse lisätä. Lisää hienonnettua tinjamia sekoitukseen ja laita odottamaan. Valuta mozarellajuusto, murenna ja sekoita juustoraasteeseen, lisää joukkoon kananmunan keltuainen

Tee pohja:

Valmistele leivonta-alusta. Pohjan voi kaulia suoraan leivinpaperin päällä: Kostuta tiskipöytä, laita uunipeltisi kokoinen leivinpaperiarkki kostealle pöydälle, näin se ei liiku kaulittaessa. Ota n. 1 tunti jääkaapissa ollut taikina jauhotetun leivinpaperin päälle ja kauli pyöreä tai soikea pohja, reunat ohuemmiksi kuin keskusta.

Kasaa koko komeus:

Levitä kaulitulle pohjalle juustoseos ja sen päälle sipuli-kinkkuseos. Jätä reunasta n. 5 cm ilman täytettä. Ota sitruunavedessä odottaneet artisokkasiivut esiin, nosta puhtaalle leivinliinalle ja kuivaa. Sekoita artisokat hyvin vinegretteen ja levita siivut täytteen päälle.

Taita reunat galetten päälle. Pidän itse enemmän naturel-tavasta, mutta  halutessasi voitele munalla. Paista maa-artisokka galette 200 asteessa 30 minuuttia tai kunnes piirakka on saanut kauniin ruskean sävyn.

Maa-artisokkaa ja ranskalaista salaatinkastiketta – jep, sopii. Maa-artisokan mukuloissa on kuitua, rautaa, kaliumia, fosforia ja piitä, eikä siinä ole tärkkelystä joka muuttuisi rypälesokeriksi, vaan inuliinia, joka muuttuu hajotessaan hedelmäsokeriksi, joten mukula-artisokka on myös laihduttajan hyvä kaveri, sillä se ei aiheuta rypälesokeria rasvaksi muuttavaa insuliinireaktiota.

Maa-artisokkaa ja ranskalaista salaatinkastiketta – jep, sopii.
Maa-artisokan mukuloissa on kuitua, rautaa, kaliumia, fosforia ja piitä, eikä siinä ole tärkkelystä joka muuttuisi rypälesokeriksi, vaan inuliinia, joka muuttuu hajotessaan hedelmäsokeriksi, joten mukula-artisokka on myös laihduttajan hyvä kaveri, sillä se ei aiheuta rypälesokeria rasvaksi muuttavaa insuliinireaktiota.

Piiras maistuu Beaujolais Nouveaun kanssa

Beaujolais’n alueella Ranskassa Gamay-rypäleestä valmistettavat viinit ovat kevyitä ja raikkaita punaviinejä. Toisin kuin punaviinit yleensä, beaujolais nouveau on parhaimmillaan tuoreena. Se säilyttää hedelmäisen luonteensa ja parhaat ominaisuutensa noin kuuden kuukauden ajan. Viini on parhaimmillaan, kun se nautitaan hieman viilennettynä, 12–14-asteisena.

Beaujolais nouveau  on hyvä syy kutsua ystävät koolle ja maistella tätä tuoreena parhaimmillaan olevaa viiniä. Ja eiku menoks kauppaan hakemaan tykötarpeita.

Herra paratkoon, älä jätä tähän, lue lisää maa-artisokasta
Jos et muuten usko, katso Ruusuinen hieno maa-artisokka- ruusukaalipaistos

Ja sit ei muuta ku paukuttelemaan bye bye!